Euroviisuhistorian kunnianhimoisimmat ja todennäköisesti kalleimmat esitykset

Euroviisuissa puhutaan usein kappaleista, artisteista ja pisteistä. Kulissien takana käydään kuitenkin toisenlaista kilpailua: kuka onnistuu luomaan kolmen minuutin aikana esityksen, josta puhutaan vielä vuosienkin päästä?

Euroviisulava on vuosien varrella nähnyt valtavia pyroteknisiä ratkaisuja, liikkuvia lavarakennelmia, kymmeniä tuhansia euroja maksaneita LED-animaatioita, lentäviä esiintyjiä, jättimäisiä rekvisiittoja ja teknisiä innovaatioita, jotka ovat muuttaneet koko kilpailun visuaalista ilmettä.

Virallisia budjetteja esityksille julkaistaan harvoin, joten tarkkaa listaa historian kalleimmista Euroviisunumeroista ei ole olemassa. Sen sijaan voidaan tarkastella niitä esityksiä, joita alan ammattilaiset, fanit ja media ovat vuosien ajan pitäneet kilpailun kunnianhimoisimpina ja samalla todennäköisesti myös kalleimpina.

Tsekkaa täältä kaikki viimeisimmät uutiset – ota suunnaksi siis Viisukertoimet etusivu.

Heroes muutti Euroviisut pysyvästi

Kun Ruotsin Heroes voitti Euroviisut vuonna 2015, moni ymmärsi katsovansa jotain täysin uutta. Måns Zelmerlöw ei esiintynyt yksin lavalla. Hänen rinnallaan nähtiin digitaalinen animaatiohahmo, jonka kanssa artisti kävi jatkuvaa vuorovaikutusta koko esityksen ajan. Katsojalle lopputulos näytti lähes taikuudelta, mutta todellisuudessa sen taustalla oli kuukausien suunnittelu, tarkasti ohjelmoidut kamerakulmat sekä täydellinen synkronointi esiintyjän ja grafiikoiden välillä.

Esitystä pidetään edelleen yhtenä Eurovision historian merkittävimmistä visuaalisista innovaatioista. Se osoitti, että pelkkä näyttävä lava ei enää riitä – myös teknologian täytyy tukea tarinankerrontaa.

Monien euroviisufanien mielestä juuri Heroes aloitti uuden aikakauden, jossa visuaaliset efektit nousivat yhtä tärkeiksi kuin itse kappale.

Venäjä rakensi videopelin Eurovision-lavalle

Jos yksi esitys mainitaan lähes jokaisessa keskustelussa Euroviisujen teknisistä mestariteoksista, se on You Are The Only One. Vuonna 2016 Sergey Lazarev juoksi, kiipesi ja hyppi valtavan LED-rakennelman päällä tavalla, joka sai koko esityksen näyttämään videopeliltä.

Esityksen aikana laulaja näytti juoksevan seinillä, kiipeävän rakennuksia pitkin ja liikkuvan painovoimaa uhmaten. Todellisuudessa jokainen liike oli harjoiteltu sekunnin murto-osan tarkkuudella.

Kyseessä ei ollut pelkkä näyttävä LED-tausta. Esitys vaati valtavan määrän ohjelmointia, teknistä suunnittelua ja harjoittelua. Monet alan ammattilaiset pitävät sitä edelleen yhtenä Eurovision historian teknisesti vaativimmista toteutuksista. Vaikka Venäjä sijoittui toiseksi, esitys muistetaan edelleen paremmin kuin monet voittaneet kappaleet.

Australia sai laulajan lentämään

Vuonna 2019 Australia teki jotain, mitä kukaan ei ollut aikaisemmin nähnyt. Zero Gravity esitteli esiintyjän, joka näytti leijuvan korkealla yleisön yläpuolella valtavien taipuvien rakenteiden varassa.

Televisiokatsojalle lopputulos vaikutti lähes satumaiselta. Todellisuudessa kyseessä oli yksi kilpailun vaikeimmista turvallisuus- ja lavastusteknisistä projekteista.

Esityksen jokainen osa vaati tarkkaa suunnittelua. Rakenteiden täytyi kestää esiintyjien paino, liikkeiden piti näyttää sulavilta kamerassa ja samalla laulun täytyi onnistua täydellisesti. Monet fanit pitävät Zero Gravitya edelleen yhtenä historian rohkeimmista staging-ratkaisuista.

Azerbaidžan ei säästänyt näyttävyydessä

Azerbaidžan tunnetaan maana, joka on vuosien aikana panostanut Euroviisuihin poikkeuksellisen paljon. Erityisesti Day After Day muistetaan esityksenä, jossa nähtiin enkeleitä, demoneita, näyttäviä asuja ja teatraalisia lavaratkaisuja aikana, jolloin vastaavan mittaluokan produktiot olivat vielä harvinaisia.

Vaikka tarkkoja budjettitietoja ei koskaan julkaistu, fanit pitävät esitystä edelleen yhtenä aikansa kalleimmista ja kunnianhimoisimmista kokonaisuuksista.

Myös monet Azerbaidžanin myöhemmistä osallistumisista tunnettiin näyttävistä LED-grafiikoista, puvustuksesta ja lavarakenteista. Nyt kun katsoi tämän 2008 vuoden shown uudelleen YouTubesta, ei tämä kyllä näytä erityisen näyttävältä, mutta varmasti kyseiseen aikaan asia oli eri.

Ukraina nosti visuaalisuuden uudelle tasolle

Viime vuosina Ukraina on noussut yhdeksi kilpailun luovimmista staging-maista. Erityisesti Shum jäi fanien mieleen poikkeuksellisen voimakkaasta visuaalisesta ilmeestään.

Esityksessä yhdistyivät futuristiset LED-efektit, tarkkaan suunnitellut kamerakulmat, näyttävä valaistus ja voimakas värimaailma. Vaikka kyseessä ei ollut välttämättä kilpailun kallein esitys, monet asiantuntijat ovat nostaneet sen esimerkiksi siitä, kuinka budjettia voidaan käyttää äärimmäisen tehokkaasti.

Shum todisti, ettei vaikuttava esitys aina vaadi jättimäisiä rakenteita. Joskus oikeat visuaaliset ratkaisut voivat tehdä yhtä suuren vaikutuksen.

Käärijän vihreä bolero sekä laatikko jäi muistoihin

Suomen Cha Cha Cha ei ehkä ollut historian kallein esitys, mutta siitä tuli yksi kilpailun tunnetuimmista.

Massiivinen laatikko, näyttävä koreografia, tanssijat ja pyrotekniikka loivat kokonaisuuden, joka jäi miljoonien katsojien mieleen. Ylen tarkkoja kustannuksia ei ole koskaan julkaistu, mutta tuotannon mittakaava oli selvästi tavallista suurempi.

Mielenkiintoista on, että Cha Cha Cha osoitti jälleen kerran yhden Eurovision tärkeimmistä opetuksista: kaikkein muistettavin esitys ei välttämättä ole kaikkein kallein.

Moni fani muistaa vihreän boleron sekä laatikon paremmin kuin monet huomattavasti kalliimmat lavarakennelmat.

Bambie Thug loi oman maailmansa

Vuoden 2024 kilpailussa yksi puhutuimmista esityksistä oli Irlannin Doomsday Blue. Esitys muistutti enemmän teatteria tai kauhuelokuvaa kuin perinteistä euroviisunumeroa. Lavastus, puvustus, meikki, valaistus ja kameratyöskentely muodostivat kokonaisuuden, jossa jokainen yksityiskohta oli tarkkaan suunniteltu.

Monet fanit ja alan ammattilaiset arvioivat esityksen vaatineen huomattavasti keskitasoa enemmän valmistelua ja tuotannollista suunnittelua.

Vaikka kyseessä ei ollut teknisesti yhtä monimutkainen toteutus kuin esimerkiksi Venäjän vuoden 2016 esitys, sen taiteellinen kunnianhimo nosti sen modernien Euroviisujen ikonisimpien numeroiden joukkoon.

Mitä Euroviisuesitys oikeasti maksaa?

Tarkkaa vastausta tähän kysymykseen ei tiedä juuri kukaan. Useimmissa maissa yleisradioyhtiöt eivät julkaise erillisiä lukuja lavastuksesta, puvustuksesta tai erikoisefekteistä. Lisäksi osa kustannuksista sisältyy delegaation kokonaisbudjettiin, osa sponsorisopimuksiin ja osa tuotantokuluihin.

Alan ammattilaisten mukaan kunnianhimoisen Eurovision-esityksen kustannukset voivat kuitenkin nousta helposti kymmeniin tai jopa satoihin tuhansiin euroihin. Täältä voit lukea lisää Euroviisujen budjeteista per isäntämaa.

Erityisen kalliita ovat:

• mittatilaustyönä rakennetut lavarakenteet
• pyrotekniikka
• LED-animaatiot
• erikoispuvustus
• liikkuvat rakenteet
• turvallisuusratkaisut
• useiden kuukausien harjoitusjaksot

Usein katsoja näkee lopputuloksen vain kolmen minuutin ajan, vaikka sen valmisteluun on voitu käyttää puoli vuotta työtä.

Näyttävin ei aina voita

Euroviisujen historia osoittaa kuitenkin yhden asian hyvin selvästi.

Vaikka teknologia, pyrot ja jättimäiset lavarakenteet voivat tehdä vaikutuksen, ne eivät yksin riitä tuomaan voittoa.

Monet kilpailun rakastetuimmista esityksistä ovat olleet yllättävän yksinkertaisia. Toisaalta osa historian kalleimmista ja kunnianhimoisimmista produktioista on jäänyt ilman voittoa.

Silti juuri nämä rohkeat ideat tekevät Euroviisuista ainutlaatuisen tapahtuman. Ne tarjoavat artisteille mahdollisuuden toteuttaa sellaisia visioita, joita harvoin nähdään missään muussa musiikkikilpailussa.

Ja juuri siksi fanit muistavat edelleen vuosienkin jälkeen animaatiohahmot, lentävät laulajat, LED-seinillä juoksevat artistit ja laatikosta esiin hyppäävän suomalaisen vihreällä bolerolla.